keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Koti, jokaisen oman näköinen







Vietän vapaapäivää pitkästä aikaa kotona. Koti on minulle paikka, jossa voin  unohtaa ulkomaailman kiireet, vaatimukset ja velvollisuudet. Luin vanhaa postaustani, jossa pohdin millaisen kodin haluan, kun kaikki lapset ovat muuttaneet kotoa. Minulla oli selkeä visio siitä millainen meidän kahden aikuisen koti olisi. En tuota postausta tehdessäni oivaltanut  lähteneeni omalle henkiselle matkalleni...joka jatkuu ja edelleen on aina vain mielenkiintoisempi.

Nyt kun katson ympärilleni, huomaan, että kotini on kulkenut kanssani ihan eri suuntaan kuin aikaisemmin ajattelin. Tuo henkinen matka jota ole käynyt, näkyy myös kodissani. Minulla ei ole kotia, joka pursuaa kalliita  huonekaluja, desing tuotteita tai viimeisimpiä sisustusdrendejä. Joku kun vierailisi kodissani, voisi ajatella sitä sekametelisoppana, joka pursuaa erilaisia tavaroita, esineitä ja asioita luomatta trendikästä kokonaisuutta.

Minulle jokaisella esineella ja asialla on kodissani tarina.Ne merkitsevät kaikki jotakin enemmän; ovat ehkä muisto  vuosien takaa tai vain jollain tavalla koskettaneet esimerkiksi kirpputoreilla käydessäni. Rakastan kaikkea kaunista ympärilläni.Se toivottavasti myös huokuu näistä kuvista teille muillekin.

Kasvit ovat minulle tärkeitä, ne tuovat yhteyden luontoon ja luovat rauhoittavaa ilmapiiriä ympärilleen. Myös kynttilät ja lyhdyt ovat myös vallanneet kotini. Mikään ei ole sen rauhoitavampaa kuin sytyttää kymmenet kynttilät ympärilleen, kuunnella retouttavaa musiikki ja vain laittaa silmät kiinni.



























































































































Toiveeni on että ihmiset rohkeammin loisivat ympärilleen kodin, oman itsensä näköisen. Paikan  jossa on hyvä olla. Ei välitettäisi siitä, vaikka muutama vaatekasa lojuisi sohvan nurkassa tai tavarat olisi joskus hujan hajan.
Tai siitä, ettei ympärillä olisi kalliita huonekaluja tai merkkituotteita.
Tärkeintä olisi se että kodissa viihtyy, sellaisinakin  päivinä, kun elämä saattaa potkia päähän ja kaikki väsyttää, eikä mikään huvita. Sellaisina päivinä laitettaisiin kynttilät palamaan, kuunneltaisiin muun perheen puuhia ja vain oltaisiin. 


"Kaikki muuttuu vaikeaksi jos haluaa omistaa esineitä, kantaa niitä mukanaan ja pitää omanaan. Minä vain katselen niitä, ja kun lähden tieheni, ne ovat minulla päässäni. Minusta se on hauskempaa kuin matkalaukkujen raahaaminen."
Muumipeikko ja pyrstötähti



                                 Kati <3






5 kommenttia:

  1. Hyvä että olet päässyt tasapainoon ja sinut itsesi kanssa. Kriisejä on monellakin elämän aikana toisilla enemmän toisilla vähemmän. Hyvä että nautit kotisi lämmöstä ja teet siitä itsellesi mieluisan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on ja kai ne elämän kriisitkin ilojen lisäks tekee meistä just sellasii ku ollaan. Tunteinemme ja ajatuksinemme💚

      Poista
  2. Se on juuri niin että kodista tulee tehdä itsensä näköinen ♥

    VastaaPoista
  3. Näin on❤ ihanaa syksyä teille molemmille🥰😊

    VastaaPoista
  4. Persoonallinen ja kodikas. Paras koti on se koti, jossa asukas tuntee olevansa omassa ympäristössään ja kotona 🙂

    VastaaPoista